torstai 6. lokakuuta 2016

Taivazalan lumoissa

Lainasin kirjan kirjastosta, luin sen ja keskustelin siitä lukupiirissä. Nyt haluan vielä blogatakin siitä. Taitaa olla hyvä merkki.
Sari Peltoniemen Taivazalan joutsen on tuttua, taattua Peltoniemeä, mutta uusia piirteitäkin löytyy. Kielisen idyllisessä pikkukylässä asuvat Olavi, Miranda ja Veera joutuvat mukaan vauhdikkaaseen seikkailuun, kun taivaalta saapuu Opri, salaperäinen nainen, joka etsii kadonnutta poikaansa. Kirja on omiaan ahmimisikäisille fantasian ystäville, sillä päähenkilöinä seikkailee kolme varhaisteini-ikäistä lasta.
Kertojan ote tarinaan ja hahmoihin on lämmin ja humaani. Ymmärtävästi ja jopa hellästi kuvataan niin eläimiä, lapsia kuin aikuisiakin. Itse pidän erityisesti Peltoniemen tavasta käyttää kansanperinnettä hienovaraisesti ja vailla päälleliimauksen tuntua. Omalaatuinen, selkeästi suomalainen fantasiamaailma on ehyt ja mielikuvitusta kutkutteleva.
Ilahduin erityisesti myös kirjan lukijaystävällisyydestä: luvut olivat lyhyitä ja päättyivät usein cliffhangeriin, fonttikoko oli riittävän suuri, henkilögalleria tarpeeksi rajattu. Lisäksi kirjassa oli musta-valkoinen kuvitus.
Kirja aloittaa Avaimenkantaja-sarjan, ja ensi vuonna on luvassa kaksi seuraavaa osaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti